Fiilistelypostaus

Soijaa pukkaa jo pelkästä ajatuksesta, että ensi viikolla pääsee treenaamaan! En meinaa enää pöksyissäni pysyä ja treenikassi odottaa jo ulko-oven luona valmiiksi pakattuna. Sairastelut riittää taas vähäksi aikaa ja kohta treenataan hullun lailla. Sitten blogiinkin tulee juttua treenaamisesta ja fiiliksistä (=lihakset on kipeet, yhyy, en jaksa :D). Nojoo, ihan asiaa yritän kirjotella.

Ai niin, blogit on nyt virallisesti julkastu oman seuran jäsenille facebookin kautta ja kaikille vaan tervetuloa stalkkeroimaan. Saa kirjotella kommentteja ja höpistä treeneissä :D Torttilan plokiin pääset suoraan tästä linkistä.

Sairastelua

Kuumeettomassa keuhkokuumeessa on ihan lepposaa pitää treenilomaa... NOT. 

Neljä viikkoa jo ilman kunnollista treeniä sairasteluiden ja pyhien takia ja siihen päälle vielä keuhkokuume. Uudesta vuodesta lähtien olin flunssassa ja sitten viisaana tyttönä lähdin puolikuntosena treeneihin. Nerokas minä, eläköön järjen riemuvoitto!

Seurauksena flunssan lisäksi pirunmoinen yskä, verenmaku suussa, keuhkoihin sattui hengittää ja tajunnanräjäyttävä päänsärky. Kaikkien pikkuvikojen lisäksi räkä lensi kuin Matti Nykänen huippuvuosinaan. Mutsi muutaman päivän jälkeen raahasi lähes niska-perse -otteella tapaamaan tohtoria, koska lääkäriinhän mennään vasta siinä vaiheessa kun on vähintään pää kainalossa.

Lääkitys on nyt kohdillaan ja mukavasti niillä saa aikaan pyrytyksen päässä. En voi kieltää etteikö oma päänsisäinen pienoiskaruselli ole jännä. Hupsu olo tulee lisänä. Ei käy valittaminen, kun olo kohenee!

No joo, ketutus on huipussaan ja ylimääräinen kerääntynyt energia saa räjähdyksen partaalle. Ei tunnu itestäkään kivalta kun ärsytyskynnys on matalalla ja saatan ärsyyntyä ihan pienistäkin asioista. Ja toisena hetkenä hypin seinille ylipirteenä. Kummallisia nämä mielialavaihtelut. HALUUN JO TREENAAMAAN! Uhmaan talvisäätä ja menen viilentämään päätäni kävelylle nyt! Heihei.

Mun bisnes

Joo terve vaan, tämmöistä blogia pitäisi alkaa kirjoitella omasta treenaamisesta, kehityksestä ja ajatuksista. Siinä samassa raportointia kisareissuilta, leireilyistä ja muista olennaisesti juttuun liittyvistä asioista.

Olen siis Milla, 16-vuotias nuori urheilija, jonka tavoitteena on päästä mahdollisimman pitkälle taekwondossa.   Taekwondon pariin löysin kohta kolmisen vuotta sitten enkä oikeastaan ajatellut, että siitä tulee näin tärkeää.  Jossain välissä koukutuin ottelemiseen ja siitä se ajatus sitten lähti :D

Tällä hetkellä plakkarissa on opiskelijoiden SM-pronssi, nuorten SM-kulta ja kirjava joukko muita erivärisiä mitaleita taekwondon osalta. Lisää mitaleita, kokemusta ja otteluminuutteja on haussa seuraavalla kisakaudella. 

Tulevissa teksteissä saatte lukea enemmän urheilijan "jännittävästä" elämästä. Mahdollisia postausideoita siitä, mitä haluaisitte lukea otetaan myös vastaan!