Paluu tatamille

Pahoittelut pitkästä kirjoitustauosta. Polvi alkaa olemaan ihan okei ja treeneihin oon alkanut hiljalleen palata. Polven ehdoilla tietenkin. Jos sattuu, otetaan kevyemmin. Hyvin tuntuu vielä kuitenkin pysyvän vauhdissa mukana.

Tänään käytiin omatoimisesti kevyesti höntsäilemässä Torttulan kanssa. Hyvä fiilis ja jalat tuntu kevyiltä :) Hianoja häröilykuviaki tuli otettua ;) 

Putkeen menee

Dodiih, eilen kävin viimein polven takia ortopedilla. Sieltä saatiin suoraan lähete magneettikuvauksiin ja tällä kertaa polvessa epäiltiin kondromalasiaa vaikka viimeksi diagnoosina oli hyppääjän polvi... Magneettikuvien tulokset kuullaan maanantaina kun käydään uudestaan Jouni Selkämaan vastaanotolla. Sitten tiedetään mikä on kintun lopullinen tuomio. Jännittää jo!

Mehiläisen palvelu oli paljon pätevämpää kuin Riksun arvauskeskuksessa. Homma hoitui ja tohtori jo itse ehdotti magneettikuvia. Arvauskeskuksessa vaan jankutettiin ettei jalassa ole mitään vikaa, sillä se ei ole turvoksissa eikä röntgenkuvissa näy selvää murtumaa. Hyvää duunia arvauskeskus! :-) Mehiläiselle siitä miinusta ettei odotuslukemisena ollut Aku Ankkoja, paha puute! :( Hyihyi, ei pääse sopivaan tunnelmaan ellei ole akkareita.

MRI-kuvaus oli oikeastaan tosi leppoisa toimenpide ja yhtä hellä kuin joulupukki neitsyelle. Siinä vaan pötkötti rauhassa pöydällä ja odotti ajan kuluvan samalla kun kuunteli Voicea tai sitä kun kone ruksutti. Se muuten kuulosti ihan joltain 80-luvun räiskintäpeliltä :D

Kuvat saatiin myös levykkeellä mukaan ja niitä oon nyt tässä kattellut. Eihän niistä paljon mitään ymmärrä, mutta veikeitä on :D 

Viime päivistä vielä sen verran, että oon käynyt nyt sotkemassa kuntopyörällä ja uimassa muutaman kerran ettei nyt ihan rapistu. Yläkroppaakin pitäis alkaa treenaamaan ettei mee lomailu ihan löysäilyksi.

Karvaita pettymyksiä

Hyppääjän polvihan sieltä kintusta alustavasti diagnosoitiin... Lähiaikoina pitää vielä mennä magneettikuviin varmistamaan asia ja kattomaan ettei polvesta ole mitään muuta hajalla. Tietää siis sitä, että näillä näkymin se olis kolme kuukautta lepoa, että jänne paranee kunnolla. Toki keskivartalo- ja yläkroppajumppaa saa tehdä sielunsa kyllyydestä, mutta kaikki lajitreenit ja lenkkeilyt jää hetkeksi väliin. Ja samalla kaatui haaveet tän vuoden ulkomaankisoista ja nuorten EM-kisaprojekti. 

Hatuttaa, ketuttaa, ärsyttää, harmittaa, korpeaa ja ties mitä. Tunteitten skaala on tänää ollu aika monenkirjava. Koko ajan kuitenkin se mielessä, että kyllä täältä vielä noustaan. Vaikka tää vuosi menikin nyt penkin alle niin ensi vuonna oon paljon paremmassa iskussa kun polvikaan ei enää vaivaa.

Päässä pyörii vielä monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Kolme kuukautta on pitkä aika. Äsken kalenterissa luki vaikka mitä suunnitelmia taekwondoon liittyen. Eipä lue enää. Noh, nurmijärven kisoihin tulen ensi viikonloppuna Canonin kanssa heilumaan ja toimin virallisenä tsempparina ja juomapullontäyttäjänä.

Ei mulla tänään sen kummempaa asiaa. Jatkan tästä unten maille ja selvittelen vielä ajatuksia. Palaillaan astialle viimeistään magneettikuvien jälkeen. Voikaa paksusti.

Sen minkä urheilussa voittaa, terveydessä menettää

Eilen treeneissä oli tosi hyvä fiilis ja tuntui että viikonlopun leiriltä päähänkin oli jäänyt jotain oppia :) Katottiin erilaisia tilanteita mitä voi tulla matsissa, mutta loppusparreissa sitten polvi päätti sanoa sopimuksensa irti. Ja vielä se polvi minkä kanssa on muutenkin ollut ongelmia. Suoraan treeneistä mutsi päätti viedä päivystykseen ja  äsken tulin röntgenkuvista. Eihän niissä kuvissa mitään näkynyt eikä lääkärin mukaan mikään voi olla rikki kun ei turvota...

Liikuntakieltoa tuli hetkeksi ja parin päivän päästä soitto radiologille. Katotaan jos viimein vaikka pääsis sinne magneettikuvauksiin. Tänään kuitenkin meen vielä apuohjaajaks junnutreeneihin, mutta otan ihan rauhaksiin siellä. 

Toivottavasti nuorten EM-kisaprojekti ei ota tästä takapakkia. Paljon vaan positiivista mieltä, hetki lepoa ja kohti uusia sattumuksia! :D

Olympic project training camp!

Kansainvälinen otteluleiri on nyt paketissa ja pulkassa. Monta kolhua ja sparriminuuttia rikkaampana tultu takaisin, mutta sitäkin enemmän itseluottamusta ja intoa! Jeejee, tästä on hyvä lähtee eteenpäin ja kattella riittääkö rahkeet nuorten EM-kisoihin :) Espanjalaiset ja venäläiset olin kivan kovia treenivastustajia ja sain viimein tuntumaa myös ulkomaalaisiin ottelijoihin. Soijjaa lensi ihan huolella joka päivä. Johtu varmaan tosta Turun ilmastosta...

Mukana kolmipäiväsellä leirillä oli meijän seuraa edustamassa minä, Roosa ja Katja. Tässä porukassa saatiin jälleen kerran aikaan paljon naurua ja hölmöjä hetkiä :D No, mitä siitä nyt tulee kun kaks blondia ja brunette iskee potkujen pehmittämät päänsä yhteen...

Kuvat on mitä on, koska EOSista luultavasti tarkennus rikki ja puhelimella otettuja osa :-)

Otteluleirille ja hupsu video!

Haha juu, koeviikko ohi ja pääsiäislomakin alkoi tänään :-) Huomenna Alvaron palikat lähtee leireilemään Turkuun ja kattelemaan millaista meno siellä on. Leiriläisia tulee jopa kuulemma Venäjältä ja Espanjasta. Hurjaa! Ja koutsina siellä tietenkin Jesus Ramal.

Omat fiilikset on tosi innostuneet, vaikka jouduinkin perumaan seurakunnan pääsiäisleirin, jonne kaikki kaverit lähtivät pitämään hauskaa. Noh, ei voi mitään ja kavereita näkee joku toinenkin kerta. Tällaista leiria ei ihan joka viikonloppu tule. Toivotaan, että messiin tarttuu paljon arvokasta kokemusta, uusia ideoita ja oppia :)

Tällä viikolla treenit sujuneet kivasti ja lihaksissa tuntuu hauskalta. Maanantain treeneissä mikään ei mennyt putkeen ja naurettiin Katjan kanssa pyllyt irti :D Tässä teille hupipätkä hulvattomista Katja-kyykyistä:

Leirin jälkeen jotain fiiliksiä tänne kirjottelen ja siikaillaan jos saisin jonkun kuvapostauksen aiheesta tehtyä. Palaillaan astialle siis sunnuntai-iltana tai maanantaina! Pitäkää hauskaa.

Uuteen nousuun

Häntä alkaa viimein nousta pystymään Loviisan kisojen tappion jälkeen. Koutsin eli Juhon kanssa käytiin läpi kisojen virheitä ja omia fiiliksiä treenaamisesta ja kisaamisesta. Samalla saatiin vähän selkeyttä treenisuunnitelmiin. Vaikuttaa tosi hyvältä nyt :) PM-kisoja varten ainakin olisi tarkotus pudottaa alle 55 kilosten sarjaan, saas nähä miten onnistuu! Ruokavalio tarkkailuun ja lisää aerobista.

Seuraavina suunnitelmina on lauantaina otteluleiri Konalassa ja pääsiäisenä leiri Turussa. Tänään tarkoituksena olisi selvitä ottelutreeneistä kunnialla läpi. Tuntuu meinaan uponneen eilinen puntti ihan hyvin jalkoihin... Ennen sitä, joku laittaa musat korviin ja lähtee kirmaamaan ulos! Menkää tekin, ulkona on kiva sää :)

Kisakauden avaus @Loviisa

Hellurei, tänään avattiin kisakausi virallisesti Loviisassa. Omalta osalta meni huonosti, muiden Alvaron palikoiden osalta tosi hyvin. Roosalle taistelijan malja ja voitti kaikki kolme matsia. Toisessa matsissa aiheutti tyrmäsi vastustajan joka joutui ensiapuun ja viivästytti kisojen kulkua :D

 Oltiin Torttilan kanssa samassa sarjassa ja arvalla olin päässyt suoraan semifinaaliin. No oma kulku päättyi heti ekaan matsiin, koska otin turpaani 8-4.... Pääosumat ei osunu kohilleen ja muutamasta jäi pisteet saamatta. Suussa maistuu karvaasti suoraan sanottuna paska, koska olisin voinut voittaa. -TUTTAA!! Suoraan sanottuna.

Sama se, ens kerralla paremmin. Valitettavasti ette tässä postauksessa pääse nauttimaan ihanasta kuvaoksennuksesta. Ainoastaan tästä ihanasta otoksesta:

Hupsis

Vähän unohtunut päivitellä... Mutta joo! Treenit alkaneet vähitellen sujua ja viime tiistaina käytiin Katjan kanssa vierailemassa Konalassa Taekwondourheilijoiden salikisoissa. Kolme matsia otin ja tosi hyvin meni omasta mielestä. No, parantamisen varaa aina on, koska eihän kukaan ole täydellinen :P Hyvältä tuntui taas otella.

Ps. Pyysin äitiä tuomaan maitorahkaa ja raejuustoa... :D Se sitten taisi tyhjentää koko kaupan hyllyt rahkasta ja nyt tuolla on sitten 24 pientä purkkia rahkaa, yksi iso rahkapurkki, kolme puolen kilon raejuustopakettia ja kaksi 200 gramman pakettia. Rutosti proteiinia siis. Äiti on paras! Ja rahka!

Alvaron palikat Aamupostissa

Tänään hauska aamulla löytää Aamupostista se kauan odotettu kirjoitus ja saman tien nousi treenimotivaatio kohti korkeuksia. Aamupuuroki ehti jäähtyä lautasella kun pompin kämppää ympäri (ja sori vaan naapurit jos teijän astiakaapista pari lautasta tippu kun hypin kuin vieterikeppi).'

Pidemmittä puheitta, tässä se on (klikkaa isommaksi):

Nyt laiskottelu pois ja kunnon treenaus kehiin niin alkaa hommasta joskus tullakin jotain. Ensimmäinen haaste on lähteä nyt kamppailukeskukselle rääkkäämään ittensä ja potkimaan säkki alas katosta! :) Terppa ja palataan pian astialle!

Eläköön vapaus!

Enää huominen viimeinen täysi koulupäivä ennen lomaa! Jiihaa! Taidan flipata ihan just. Poikakaveriki lähtee Rukalle laskettelemaan viikoksi niin saan siitäkni taukoo (moikka vaan, jos luet näitä ;)) eikä tarvii miettii sitä eikä koulua. Koko viikko aikaa toteuttaa pyhää kolminaisuutta eli syömistä, syömistä, syömistä. Eiku oho, nyt se lipsahti. Siis syömistä, nukkumista ja treenaamista on luvassa. 

Sairastelujen jälkeen oon ollut luvattoman laiska treenaaja. Ensi viikolla siihen tulee muutos! Ei kun tänään siis. Eilen piti käydä salikisoissa Konalassa, mutta matkaan tuli pari muuttujaa ja ne jäi sitten väliin... Hups. Pakko alkaa viimein panostamaan tähän treenaamiseen enemmän. Ja kouluunkin voisi siinä samassa vähän panostaa.

Joo, ei mulla muuta. Valmistautukaa rankkaan lomaan!

Nyt räjähtää!

Hoi! Vähän unohtunut päivitellä blogia viime viikolla, koska oli koeviikko lukiossa. Selitys ei kylläkään taida mennä läpi niillä, jotka mua vähän paremmin tuntee, koska tunnetustihan en koskaan lue kokeisiin tai tee läksyjä... Hups, nyt se lipsahti. Sen sijaan otin lepiä ja treenailin kevyesti. Ei kehtaa heti ensimmäisellä viikolla repäistä ja vetää itseänsä piippuun kun on lomaillut yli kuukauden. Muutaman kerran kävin lenkkeilemässä ja potkiskelemassa.

Ei kyllä ihan huipusti treenit kulkenu noin pitkän lomailun jälkeen. Sparrissa ajatus vähän hukassa ei kuntokaan ihan huipussa, mutta kyllä se siitä nousee! Treenimotivaatio on kyllä katossa ja kohta sen läpi. Opiskelumotivaation sen sijaan ei... Kuntosalikurssista oon kyllä ihan innoissani. Rauta nousemaan, perhana! :D

Tässä lähiaikoina yritän kirjotella jotain isompaa postausta enemmillä kuvilla höystettynä. Toiveita ja ideoita saa heitellä vaikkapa tohon kommenttilaatikkoon. En luultavasti tuu potkimaan postilaatikkoas palasiksi.

Ai niin, kannattaahan sitä postilaatikkoa vähän siikailla lähipäivinä Aamupostin toivossa. Siellä pitäis kuulemma jossain välissä näkyä tämmösiä hörhöjä jossain haist-... haastattelun yhteydessä!

Fiilistelypostaus

Soijaa pukkaa jo pelkästä ajatuksesta, että ensi viikolla pääsee treenaamaan! En meinaa enää pöksyissäni pysyä ja treenikassi odottaa jo ulko-oven luona valmiiksi pakattuna. Sairastelut riittää taas vähäksi aikaa ja kohta treenataan hullun lailla. Sitten blogiinkin tulee juttua treenaamisesta ja fiiliksistä (=lihakset on kipeet, yhyy, en jaksa :D). Nojoo, ihan asiaa yritän kirjotella.

Ai niin, blogit on nyt virallisesti julkastu oman seuran jäsenille facebookin kautta ja kaikille vaan tervetuloa stalkkeroimaan. Saa kirjotella kommentteja ja höpistä treeneissä :D Torttilan plokiin pääset suoraan tästä linkistä.

Sairastelua

Kuumeettomassa keuhkokuumeessa on ihan lepposaa pitää treenilomaa... NOT. 

Neljä viikkoa jo ilman kunnollista treeniä sairasteluiden ja pyhien takia ja siihen päälle vielä keuhkokuume. Uudesta vuodesta lähtien olin flunssassa ja sitten viisaana tyttönä lähdin puolikuntosena treeneihin. Nerokas minä, eläköön järjen riemuvoitto!

Seurauksena flunssan lisäksi pirunmoinen yskä, verenmaku suussa, keuhkoihin sattui hengittää ja tajunnanräjäyttävä päänsärky. Kaikkien pikkuvikojen lisäksi räkä lensi kuin Matti Nykänen huippuvuosinaan. Mutsi muutaman päivän jälkeen raahasi lähes niska-perse -otteella tapaamaan tohtoria, koska lääkäriinhän mennään vasta siinä vaiheessa kun on vähintään pää kainalossa.

Lääkitys on nyt kohdillaan ja mukavasti niillä saa aikaan pyrytyksen päässä. En voi kieltää etteikö oma päänsisäinen pienoiskaruselli ole jännä. Hupsu olo tulee lisänä. Ei käy valittaminen, kun olo kohenee!

No joo, ketutus on huipussaan ja ylimääräinen kerääntynyt energia saa räjähdyksen partaalle. Ei tunnu itestäkään kivalta kun ärsytyskynnys on matalalla ja saatan ärsyyntyä ihan pienistäkin asioista. Ja toisena hetkenä hypin seinille ylipirteenä. Kummallisia nämä mielialavaihtelut. HALUUN JO TREENAAMAAN! Uhmaan talvisäätä ja menen viilentämään päätäni kävelylle nyt! Heihei.

Mun bisnes

Joo terve vaan, tämmöistä blogia pitäisi alkaa kirjoitella omasta treenaamisesta, kehityksestä ja ajatuksista. Siinä samassa raportointia kisareissuilta, leireilyistä ja muista olennaisesti juttuun liittyvistä asioista.

Olen siis Milla, 16-vuotias nuori urheilija, jonka tavoitteena on päästä mahdollisimman pitkälle taekwondossa.   Taekwondon pariin löysin kohta kolmisen vuotta sitten enkä oikeastaan ajatellut, että siitä tulee näin tärkeää.  Jossain välissä koukutuin ottelemiseen ja siitä se ajatus sitten lähti :D

Tällä hetkellä plakkarissa on opiskelijoiden SM-pronssi, nuorten SM-kulta ja kirjava joukko muita erivärisiä mitaleita taekwondon osalta. Lisää mitaleita, kokemusta ja otteluminuutteja on haussa seuraavalla kisakaudella. 

Tulevissa teksteissä saatte lukea enemmän urheilijan "jännittävästä" elämästä. Mahdollisia postausideoita siitä, mitä haluaisitte lukea otetaan myös vastaan!