tiistai 7. tammikuuta 2014

2013

Hmm, aika vilkasta tohon kokonaan penkin alle menneeseen vuoteen. Selasin tässä vanhoja postauksia ja nauroin. Ei tosiaan oo ollu hyvä vuosi, mutta tästä nyt ei voi kun lähtee parantamaa :D 

Alkuvuodesta kaikki meni ihan hyvin. Treenaaminen sujui, käytiin kisailemassa ja kansainvälisellä otteluleirilläkin käytiin Turussa. Kohokohta oli kuitenkin kun alettiin suunnittelemaan nuorten EM-kisoihin lähtemistä ja niitä edeltäviä ulkomaan kisoja ja treeniohjelmaa soveltamaan sen mukaan.

Sitten yhtenä keväisenä iltana oltiin normaalisti sparrailemassa kunnes polvi päätti sanoa sopimuksen irti. Siitä sitten terveyskeskuksen päivystykseen käymään ja alamäki alkoi. Miljoona kertaa tuli käytyä terveyskeskuksessa ja yksityisillä. Diagnoosina kondromalasia ja hyppääjän polvi. Instant lepoa vähintään 3kk lepoa. Ei auttanut kun vilkuttaa NEM:lle ja muille ulkomaan kisoille.

Kesä meni polvea lepuuttaessa ja kuntouttaessa. Syksyllä palailin hiljalleen reeneihin ja vuoden vikoissa kisoissakin oli tarkotus käydä pyörähtämässä. No ei sitten tullut pyörähdettyä ja jonkunnäkönen reenitaukokin tuli. Sen aikana oon koittanut saada omaa päätä kasaan ja ajatuksia selville. Ei ollut helppoa kun tuli pakollinen tauko ja kaikki meni sivu suun. Päätin kuitenkin et nyt on viimestään se hetki palata taekwondon pariin...

Siinä se vuosi lyhyesti. Ny on aika nousta taas pohjamudista ylös ja lähtee jumppaamaa joulukilot poies tai joku päivä herään molemmilta puolilta sänkyä :o Fiilisten mukaan sitten kisaamaan ehkäpä keväällä... :)


sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Paluu tatamille

Pahoittelut pitkästä kirjoitustauosta. Polvi alkaa olemaan ihan okei ja treeneihin oon alkanut hiljalleen palata. Polven ehdoilla tietenkin. Jos sattuu, otetaan kevyemmin. Hyvin tuntuu vielä kuitenkin pysyvän vauhdissa mukana.

Tänään käytiin omatoimisesti kevyesti höntsäilemässä Torttulan kanssa. Hyvä fiilis ja jalat tuntu kevyiltä :) Hianoja häröilykuviaki tuli otettua ;) 


torstai 18. huhtikuuta 2013

Putkeen menee

Dodiih, eilen kävin viimein polven takia ortopedilla. Sieltä saatiin suoraan lähete magneettikuvauksiin ja tällä kertaa polvessa epäiltiin kondromalasiaa vaikka viimeksi diagnoosina oli hyppääjän polvi... Magneettikuvien tulokset kuullaan maanantaina kun käydään uudestaan Jouni Selkämaan vastaanotolla. Sitten tiedetään mikä on kintun lopullinen tuomio. Jännittää jo!



Mehiläisen palvelu oli paljon pätevämpää kuin Riksun arvauskeskuksessa. Homma hoitui ja tohtori jo itse ehdotti magneettikuvia. Arvauskeskuksessa vaan jankutettiin ettei jalassa ole mitään vikaa, sillä se ei ole turvoksissa eikä röntgenkuvissa näy selvää murtumaa. Hyvää duunia arvauskeskus! :-) Mehiläiselle siitä miinusta ettei odotuslukemisena ollut Aku Ankkoja, paha puute! :( Hyihyi, ei pääse sopivaan tunnelmaan ellei ole akkareita.

MRI-kuvaus oli oikeastaan tosi leppoisa toimenpide ja yhtä hellä kuin joulupukki neitsyelle. Siinä vaan pötkötti rauhassa pöydällä ja odotti ajan kuluvan samalla kun kuunteli Voicea tai sitä kun kone ruksutti. Se muuten kuulosti ihan joltain 80-luvun räiskintäpeliltä :D

Kuvat saatiin myös levykkeellä mukaan ja niitä oon nyt tässä kattellut. Eihän niistä paljon mitään ymmärrä, mutta veikeitä on :D 

Viime päivistä vielä sen verran, että oon käynyt nyt sotkemassa kuntopyörällä ja uimassa muutaman kerran ettei nyt ihan rapistu. Yläkroppaakin pitäis alkaa treenaamaan ettei mee lomailu ihan löysäilyksi.



sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Karvaita pettymyksiä

Hyppääjän polvihan sieltä kintusta alustavasti diagnosoitiin... Lähiaikoina pitää vielä mennä magneettikuviin varmistamaan asia ja kattomaan ettei polvesta ole mitään muuta hajalla. Tietää siis sitä, että näillä näkymin se olis kolme kuukautta lepoa, että jänne paranee kunnolla. Toki keskivartalo- ja yläkroppajumppaa saa tehdä sielunsa kyllyydestä, mutta kaikki lajitreenit ja lenkkeilyt jää hetkeksi väliin. Ja samalla kaatui haaveet tän vuoden ulkomaankisoista ja nuorten EM-kisaprojekti. 

Hatuttaa, ketuttaa, ärsyttää, harmittaa, korpeaa ja ties mitä. Tunteitten skaala on tänää ollu aika monenkirjava. Koko ajan kuitenkin se mielessä, että kyllä täältä vielä noustaan. Vaikka tää vuosi menikin nyt penkin alle niin ensi vuonna oon paljon paremmassa iskussa kun polvikaan ei enää vaivaa.

Päässä pyörii vielä monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Kolme kuukautta on pitkä aika. Äsken kalenterissa luki vaikka mitä suunnitelmia taekwondoon liittyen. Eipä lue enää. Noh, nurmijärven kisoihin tulen ensi viikonloppuna Canonin kanssa heilumaan ja toimin virallisenä tsempparina ja juomapullontäyttäjänä.

Ei mulla tänään sen kummempaa asiaa. Jatkan tästä unten maille ja selvittelen vielä ajatuksia. Palaillaan astialle viimeistään magneettikuvien jälkeen. Voikaa paksusti.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Sen minkä urheilussa voittaa, terveydessä menettää

Eilen treeneissä oli tosi hyvä fiilis ja tuntui että viikonlopun leiriltä päähänkin oli jäänyt jotain oppia :) Katottiin erilaisia tilanteita mitä voi tulla matsissa, mutta loppusparreissa sitten polvi päätti sanoa sopimuksensa irti. Ja vielä se polvi minkä kanssa on muutenkin ollut ongelmia. Suoraan treeneistä mutsi päätti viedä päivystykseen ja  äsken tulin röntgenkuvista. Eihän niissä kuvissa mitään näkynyt eikä lääkärin mukaan mikään voi olla rikki kun ei turvota...

Liikuntakieltoa tuli hetkeksi ja parin päivän päästä soitto radiologille. Katotaan jos viimein vaikka pääsis sinne magneettikuvauksiin. Tänään kuitenkin meen vielä apuohjaajaks junnutreeneihin, mutta otan ihan rauhaksiin siellä. 

Toivottavasti nuorten EM-kisaprojekti ei ota tästä takapakkia. Paljon vaan positiivista mieltä, hetki lepoa ja kohti uusia sattumuksia! :D


maanantai 1. huhtikuuta 2013

Olympic project training camp!

Kansainvälinen otteluleiri on nyt paketissa ja pulkassa. Monta kolhua ja sparriminuuttia rikkaampana tultu takaisin, mutta sitäkin enemmän itseluottamusta ja intoa! Jeejee, tästä on hyvä lähtee eteenpäin ja kattella riittääkö rahkeet nuorten EM-kisoihin :) Espanjalaiset ja venäläiset olin kivan kovia treenivastustajia ja sain viimein tuntumaa myös ulkomaalaisiin ottelijoihin. Soijjaa lensi ihan huolella joka päivä. Johtu varmaan tosta Turun ilmastosta...

Mukana kolmipäiväsellä leirillä oli meijän seuraa edustamassa minä, Roosa ja Katja. Tässä porukassa saatiin jälleen kerran aikaan paljon naurua ja hölmöjä hetkiä :D No, mitä siitä nyt tulee kun kaks blondia ja brunette iskee potkujen pehmittämät päänsä yhteen...

Kuvat on mitä on, koska EOSista luultavasti tarkennus rikki ja puhelimella otettuja osa :-)


torstai 28. maaliskuuta 2013

Otteluleirille ja hupsu video!

Haha juu, koeviikko ohi ja pääsiäislomakin alkoi tänään :-) Huomenna Alvaron palikat lähtee leireilemään Turkuun ja kattelemaan millaista meno siellä on. Leiriläisia tulee jopa kuulemma Venäjältä ja Espanjasta. Hurjaa! Ja koutsina siellä tietenkin Jesus Ramal.

Omat fiilikset on tosi innostuneet, vaikka jouduinkin perumaan seurakunnan pääsiäisleirin, jonne kaikki kaverit lähtivät pitämään hauskaa. Noh, ei voi mitään ja kavereita näkee joku toinenkin kerta. Tällaista leiria ei ihan joka viikonloppu tule. Toivotaan, että messiin tarttuu paljon arvokasta kokemusta, uusia ideoita ja oppia :)

Tällä viikolla treenit sujuneet kivasti ja lihaksissa tuntuu hauskalta. Maanantain treeneissä mikään ei mennyt putkeen ja naurettiin Katjan kanssa pyllyt irti :D Tässä teille hupipätkä hulvattomista Katja-kyykyistä:


Leirin jälkeen jotain fiiliksiä tänne kirjottelen ja siikaillaan jos saisin jonkun kuvapostauksen aiheesta tehtyä. Palaillaan astialle siis sunnuntai-iltana tai maanantaina! Pitäkää hauskaa.